Blogi: Uusia polkuja työelämään

Yleinen

Seitsemän henkilöä on kokoontunut yhteisen pöydän äärelle. Osa istuu valkoisella sohvalla, yksi jumppapallolla. Keskellä on pöytä.

 

YTM Anton Schalin, Lookout-hankkeen projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Arvon lukija, tervetuloa Lookout-hankkeen blogiin! Tässä blogissa tarkastelemme muun muassa kulttuuri- ja taidealoilta valmistuvien työelämätaitoja, oman osaamisen tunnistamista sekä pandemian vaikutuksia näiden alojen työelämään.

Ensin on kuitenkin hyvä käydä läpi muutamia perusasioita. Mitä Lookoutissa oikein tehdään? Miten tämä hanke auttaa kulttuurialan opiskelijoita löytämään uusia polkuja työelämään? Entä mitä sellaista tämä hanke tarjoaa, mitä et löydä muualta?  

Aloitetaan siis alusta, tarkemmin ottaen parin vuoden takaa. Kulttuurialan opiskelijoille tuskin on uutinen, että koronakriisi on kurittanut kulttuuri- ja tapahtuma-alaa erityisen voimakkaasti. Keski-Suomessa kulttuuri- ja taidealojen opiskelijat ovat olleet erityisen ahtaalla: opintoihin kuuluvia työharjoittelujaksoja on ollut vaikeaa tai miltei mahdotonta suorittaa, työskentely omalla alalla opintojen ohessa on vaikeutunut huomattavasti, ja valmistumisen jälkeinen työllistyminen näyttää hyvin epävarmalta.  

Toisaalta on muistettava, että koronapandemia on myös korostanut kulttuurin merkitystä. Karanteenien ja kokoontumisrajoitusten alla ihmiset ovat yhä enemmän kuluttaneet tv-sarjoja, elokuvia ja kirjallisuutta – eli kääntyneet taiteen ja kulttuurialan osaajien puoleen. Ne harvat konsertit, teatteriesitykset ja festarit, joita korona-aikana on ollut mahdollista järjestää, ovat olleet sitäkin arvokkaampia osallistujilleen.  

Kulttuuri ja taide ovat muodossa tai toisessa kuuluneet jokaisen ihmisyhteisön toimintaan kautta historian. Varhaisimmat ihmisten piirrokset ja merkinnät eivät ole laskutoimituksia tai sukutauluja, vaan jotain, mitä me nykyisin kutsuisimme taiteeksi: eläimiä ja ihmisiä esittäviä maalauksia, tapahtumien ja myyttien kuvauksia sekä erilaisia magiaan ja uskonnollisuuteen viittaavia veistoksia. Taide ja kulttuuri toimivat ihmisyhteisöjä koossapitävänä voimana, yhteisenä kielenä asioille, joiden kuvaamiseen muunlainen ilmaisu ei taivu.  

Huoli työllistymisestä  

Valitettavasti kulttuurin ja taiteen merkityksen tunnistaminen ei vielä tarkoita, että valmistumisen jälkeen polku työelämään olisi valmiina. Vuosituhannen vaihteen aikoihin Suomessa lisättiin taiteellisten alojen oppilaitosten aloituspaikkoja merkittävästi, koska tällöin odotukset luovan alan talouden kasvusta olivat korkealla. Tämän seurauksena taiteellisten alojen valmistuneista alkoi kuitenkin olla ylitarjontaa työmarkkinoilla, mitä on pyritty paikkaamaan vähentämällä näiden alojen aloituspaikkoja, ja toisaalta taidealojen osaajat itse ovat hakeutuneet oman alan paikkojen lisäksi hyvinvointialoille sekä erilaisiin valmennus- ja kehitystehtäviin. (Ansio ym., 2018.)  

Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työelämä onkin usein hyvin moninainen kokoelma erilaisia työtehtäviä yksityisellä ja julkisella puolella, eikä edes omaa ammatti-identiteettiä ole aina helppo määrittää (Pyykkönen, Sokka & Niiniaho, 2021). Tällainen ammatillinen epämääräisyys yhdistettynä nykyisten työelämänäkymien epävarmuuteen on omiaan lisäämään alaa opiskelevien huolta toimeentulostaan.  

Jos nämä asiat huolestuttavat, on ehkä lohdullista kuulla, ettei ole ajatustensa kanssa yksin. Opiskelutovereilta voi saada vertaistukea, mutta asialle on tärkeää myös tehdä jotain. Tähän Lookout-hanke on suunniteltu: sen tehtävänä on avata Keski-Suomessa kulttuuri- ja taidealoja opiskeleville uusia reittejä työelämään.  

Kolme henkilöä, yksi etualalla, yksi keskellä ja yksi taustalla. Katsovat eri suuntiin.
Omaa osaamista on hyvä sparrata tiimissä. Kuvaaja Helena Minkkilä.

Työnantajien tarpeiden tunnistaminen ja piilotyöpaikat 

Kulttuurialalla on paljon osaamista, jonka hyötyä eri aloille ei kuitenkaan vielä riittävästi tunnisteta. Taiteen edistämiskeskus (Taike) toteutti 2021 syksyllä kyselyn suomalaisille yrityksille, jotka edustivat useita eri aloja teollisuudesta energia-alaan ja tuotekehitykseen. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa taidelähtöisillä kehittämismenetelmillä on ensinnäkin erittäin hyvä maine niiden joukossa, jotka ne tuntevat: yksikään niitä käyttänyt ei ilmaissut tyytymättömyyttään.  

Taidelähtöisiä menetelmiä ei kuitenkaan juuri tunneta, ja kolmannes vastaajista halusi Taikelta lisätietoa näistä menetelmistä, eli kysyntää niille löytyy. Myös ostovoimaa on, mistä kertoo se, että yli kolmannes vastaajista kertoi yrityksensä käyttävän yli 50 000 euroa vuodessa ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin. Kulttuuri- ja taidealan osaajille olisi siis selkeästi vientiä yritysmaailmassa.  

Alan avoimia työpaikkoja seuraamalla työnäkymät vaikuttavat melko kituliailta: eihän näitä paikkoja löydy kuin muutama, ja niihinkin on ainakin miljoona muuta hakijaa! On kuitenkin harhaanjohtavaa muodostaa mielikuva oman alan työnäkymistä pelkästään työpaikkailmoitusten perusteella, sillä Sitran työelämätutkimuksen (https://www.sitra.fi/artikkelit/infograafi-mika-suomalaisten-peruskunto-uudessa-tyoelamassa/) mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on löytänyt työpaikkansa muualta kuin työpaikkailmoitusten kautta. Tällöin puhutaan niin sanotuista piilo- tai tarvetyöpaikoista. Sitran arvion mukaan näiden paikkojen vähäinen näkyvyys johtuu paitsi rekrytointiongelmista, myös siitä, että yritysten omia tarpeita ei aina tunnisteta riittävän hyvin.   

Kevättä kohti!  

Alussa kyselin, mitä tarjottavaa Lookout-hankkeella on kulttuurialan opiskelijalle. Työelämätaitoja jokainen voi toki opiskella itsenäisesti, ja kannattaakin, mutta tämän hankkeen yhteistyö- ja yritysverkostoja ei löydy muualta. Hankkeeseen mukaan tulleet keskisuomalaiset yritykset ovat jo tunnistaneet tarpeensa kulttuurialan osaajille, minkä vuoksi tämän kevään aikana muodostetut kontaktit tulevat olemaan hankkeen osallistujille ainutlaatuinen tilaisuus löytää oma polkunsa työelämään.  

Myös muihin opiskelijoihin tutustuminen ja sitä kautta kehittyvät yhteistyökuviot voivat muodostua merkittävämmiksi kuin moni osaa vielä aavistaakaan. Oli kyseessä sitten osuuskuntien tai yritysten perustaminen, osaamisen kehittäminen yhdessä tai uudet ystävyydet samanhenkisten ihmisten kanssa, on luvassa varmasti arvokas ja merkittävä jakso jokaiselle osallistujalle. Tervetuloa mukaan!  

Kirjallisuus 

Ansio, H., Houni, P., & Piispa, M. (2018). ”Ei ole keksitty sitä ammattinimikettä, mikä olisin” Sosiaalisesti sitoutuneen taiteen tekijät ja hybridinen työ. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018):1. Saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802143413. Katsottu 19.1.2022.  

Pyykkönen, M., Sokka, S., & Niiniaho, A. K. (2021). Yrittäjätaiteilijat vapauden, luovuuden ja toimeentulon rajapinnoilla. Työelämän tutkimus, 19(1), 57–81. Saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.37455/tt.102880. Katsottu 19.1.2022.  

Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Last modified: 10.2.2022