FL Sanna Pekkinen, projektipäällikkö ja lehtori
Lookout-hankkeen valmennusprosessin lähtökohtana on monialainen osaaminen ja oman osaamisen jakaminen tiimityössä. Tässä blogissa pohdin, mitä monialaisuus tarkoittaa, miksi sen on tärkeää ja miten sitä on hankkeen valmennuksissa pyritty edesauttamaan.
Tämän päivän työyhteisöissä monialaisuus on usein välttämätöntä, koska työtehtävät ovat toisaalta pirstaloituneita ja toisaalta taas erikoisosaamista vaativia. Työtä tehdään usein eri ammattilaisten muodostamissa tiimeissä. Varsinkin luovilla aloilla työyhteisöt voivat olla tuotanto- ja projektikohtaisia ja lyhytkestoisia. Monialaisella yhteistyöllä tarkoitan tässä eri ammattialojen asiantuntijoiden yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi kulttuurituottajan työssä monialaisuus on lähes itsestäänselvyys: tuotannoissa tehdään tiivistä yhteistyötä vaikkapa taiteilijan, ääni- ja valoteknikon, graafisen suunnittelijan tai rahoittajan kanssa. Kullakin on oma asiantuntijuutensa, mutta tavoite työssä on yhteinen ja jaettu.
Jotta jokainen tiimin jäsen pystyisi antamaan oman panoksensa tiimissä, täytyy hänen tunnistaa oma osaamisensa, ja se on tuotava avoimesti koko tiimin käyttöön. Lookout-hankkeen valmennuksissa lähdetään liikkeelle oman osaamisen tunnistamisesta ja sen sanoittamisesta. On tärkeää tunnistaa muukin kuin opintojen ja työkokemuksen tuoma osaaminen. Työn kannalta tärkeää on esimerkiksi hiljainen tieto, harrastusten tai elämänkokemuksen tuoma osaaminen.
Tiimityön erilaiset roolit
Osana valmennusprosessia yhdistetään opiskelijan oma osaaminen tiimin yhteiseksi osaamiseksi. Valmennusprosessissa mukana olevat opiskelijat muodostavat 4-5 hengen tiimejä. Kussakin tiimissä on eri alojen opiskelijoita eri oppilaitoksista. Tiimin muodostamisen tukena käytettiin erilaisia tiimityössä tarvittavia rooleja, joista kukin opiskelija valitsi kaksi parhaiten itseään kuvaavaa. Keskeisiksi tiimityön rooleiksi tunnistettiin ideoija, johtaja, arvioija ja tiimityöskentelijän roolit. Kussakin tiimissä on vähintään yksi edustaja jokaisesta roolista.
Monialaisen valmennuksen lähtökohtana on yhteiskehittäminen. Kaikki osallistuvat ammattialat ajatellaan samanarvoisiksi ja tavoitteena on kollektiivinen luova prosessi, jossa yhteinen osaaminen synnyttää jotain uutta (Pekkinen ja Pääjoki 2017).
Tiimin yhteisen osaamisen tunnistamista ja tuotteistamista harjoitellaan pitchauksen avulla. Siinä yhteinen osaaminen on osattava sanoittaa tiiviisti, myyvästi ja riittävän konkreettisesti, jotta se avautuu hankkeessa mukana olevien yritysten edustajille. Pitchaus on hyvä taito osata omien ideoiden ”myymiseksi” ja jäsentämiseksi.
Sitoutuminen yhteiseen prosessiin
Monialainen tiimityö edellyttää sitoutumista yhteiseen prosessiin, oman ammattitaidon antamista koko ryhmän käyttöön ja luottamusta toisten tapaan työskennellä. Osalle valmennuksessa mukana olevista opiskelijoista tämä voi olla uutta, osa taas on tehdyt ryhmätöitä ja projekteja aiemminkin. Kevään 2022 valmennusprosessin kokemusten perustella tiimeille tärkeää on myös hyvä vuorovaikutus. Vuorovaikutus on merkityksellistä suhteessa toimeksiannon antavaan yritykseen, mutta myös tiimin jäsenten keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää, jotta yhteistyö on sujuvaa.
Moniammatillisen yhteistyön haasteet ovat monilta osin samoja kuin missä tahansa yhteistyössä edellyttäähän se yhteistyökumppaneiden vahvuuksien tuntemista ja erilaisen osaamisen arvostamista sekä halua tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja tavoitteita. Lähtökohtina voidaan pitää yhteisen päämäärän asettamista, yhteistä tahtotilaa, erilaisen osaamisen arvostamista, tasavertaisuutta. (Kumpulainen et all. 2010, 71.)
Yhteisen prosessin työstäminen vie myös aikaa. Tiimin jäsenten on tutustuttava toisiinsa, löydettävä yhteinen päämäärä ja tavoite ja myös konkreettisesti yhteistä työskentelyaikaa. Valmennustapaamisissa on varattu yhteistä tiimiaikaa, mutta myös omalla ajalla on toimeksiantoja vietävä eteenpäin.
Kevään 2022 valmennuskokemuksen pohjalta voi havaita, että parhaimmillaan monialainen tiimityö synnyttää jotain sellaista, jota kukaan tiimin jäsen ei yksin pystyisi tuottamaan. Eri alojen osaamisen yhdistäminen luo uusia näkökulmia, konkreettisia ehdotuksia ja toimenpiteitä. Lookout-valmennuksessa tehdään yritysten antama todellinen toimeksianto, mutta turvallisessa ympäristössä kokeneiden valmentajien ohjauksessa.
Lähteet:
Kumpulainen, Kristiina; Krokfors, Leena; Lipponen, Lasse; Tissari, Varpu; Hilppö, Jaakko; Rajala, Antti 2010: Oppimisen sillat – kohti osallistavia oppimisympäristöjä. CICERO Learning, Helsingin yliopisto. Yliopistopaino Helsinki.
Pekkinen, Sanna. Pääjoki, Tarja. (2017) Monialainen valmennuspedagogiikka – ammattiosaamisten yhdistämisellä uusia toimintamalleja. Julkaisussa Oivaltamisen iloa. Jouni Tuomi, Katja Joronen ja Annika Huhdanpää (toim.) TAITO2017, Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 393–405.
Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.
