Anton Schalin, YTM, projektitutkija
Tervetuloa tämän kevään viimeisen Lookout-blogitekstin pariin! Tällä kertaa luomme katsauksen kuluneen kevään valmennuksiin osallistujien näkökulmasta ja käännämme samalla katseen kohti syksyllä alkavaa uutta valmennusjaksoa.
Kulunut kevät oli monille varmasti hyvin erilainen kuin talven pakkasaamuina saattoi odottaa. Kun starttailimme valmennuskurssia alkuvuodesta ja istuimme Yritystehtaalla tammikuun lopussa kuuntelemassa HP Parviaisen inspiroivaa puhetta, maailma oli vielä eri asennossa kuin se on nyt kesän korvilla. Pandemian laskevien tartuntalukujen seuraaminen siirtyi uutisotsikoissa taka-alalle Ukrainan sodan ja kasvavan inflaation tieltä, ja myös IPCC:n tuore raportti ilmastokriisistä tuntui hukkuvan muiden hälytyskellojen kumuun. Huolestuttavista ja traagisista uutisista huolimatta – tai ehkä juuri niiden vuoksi – on kuitenkin tärkeää keskittyä myös oman ja läheisten hyvinvoinnin vaalimiseen ja yrittää pitää oman elämänsä kurssi vakaana aallokossakin.
Urapolun miettiminen voi tuntua hankalalta jos mielessä on huolia, mutta se voi myös olla innostavaa ja avata aivan uusia näköaloja. Tunnustan, että luovien alojen konkreettinen työ on ollut minulle tähän kevääseen saakka melko vierasta, ja olenkin saanut lennossa perehtyä alojen sisältöön sekä niiden asemaan työmarkkinoilla. Vaikka ehdinkin tutustua tutkimuskirjallisuuteen luovien alojen osaajien haastavasta työmarkkina-asemasta, havahduin vasta kevään loppupuolella siihen, miten merkittävästä asiasta Lookout-hankkeessa on lopulta kyse.
Esimerkiksi vuoden 2020 tilastossa kulttuurialoilta valmistuneista oli vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen päätoimisia työllisiä noin 45 prosenttia, kun edellisvuonna heitä oli noin neljä prosenttiyksikköä enemmän. Kulttuurialoilta valmistuneiden työttömyysaste on myös pitkään ollut muiden alojen keskiarvoa korkeampi. (SVT 2022.) Näitä työllisyyslukuja tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että ne eivät sinällään kerro mitään luovien alojen osaamisen ja työelämän tarpeiden kohtaamisesta. Eli toisin sanoen: työttömyyttä on, mutta se ei välttämättä johdu siitä, etteikö luovien alojen ammattilaisille olisi kysyntää työmarkkinoilla.
Etenkin kulttuurin kenttä on monin paikoin saturoitunut alan osaajista, joten uusille ammattilaisille ei useinkaan riitä töitä. Osa taiteilijoista ja taidekasvatuksen ammattilaisista onkin reagoinut tähän hakeutumalla esimerkiksi hyvinvointialalle ja sosiaalisesti sitoutuneeseen taidetyöhön (Ansio ym. 2018). Ongelma on usein siinä, etteivät monetkaan työnantajat välttämättä lainkaan tunnista sitä potentiaalia, jota luovilla aloilla olisi tarjota. Esimerkiksi blogissa aikaisemminkin mainittu [ https://lookout.humak.fi/blogi-uusia-polkuja-tyoelamaan/] Taiteen edistämiskeskuksen (2021) selvitys osoitti, että monien eri alojen suomalaisissa yrityksissä olisi paljon kysyntää ja ostovoimaa taidelähtöisille kehittämismenetelmille, mutta niitä tunnetaan vielä hyvin vähän. Vaikuttaisi siis siltä, että yrityksissä olisi hyvinkin tarvetta luovien alojen osaamiselle, mutta ne eivät välttämättä tunnista riittävän hyvin joko näitä tarpeita tai sitä, miten luovien alojen ammattilaiset voisivat niitä täyttää.
Positiivista palautetta kevään valmennuksesta
Keräsin aina valmennustapaamisten jälkeen osallistujilta palautetta lyhyellä kyselylomakkeella, minkä tarkoituksena oli arvioida, miten kurssi vastasi osallistujien tarpeisiin. Jokaisella
kyselykierroksella tiedusteltiin mielipiteitä valmennuksesta yleisesti sekä näkemyksiä kyseisen valmennustapaamisen sisällöstä. Vaikka palautuneiden lomakkeiden määrä vaihteli kevään mittaan jonkin verran, piirtyy vastauksista silti melko yhtenäinen kuva siitä, mitkä teemat kurssilla puhuttelivat ja mitä asioita pidettiin hyödyllisimpinä.
Palautteen perusteella valmennuskokonaisuus koettiin hyvin kiinnostavana ja hyödyllisenä, mikä on rohkaiseva viesti sekä valmennustiimille että syksyn valmennuksiin osallistuville. Erityisesti osallistujat kertoivat hyötyneensä oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen opettelusta, konkreettisista työnhakuohjeista sekä monialaisissa tiimeissä työskentelystä. Monet kiittelivät myös yrittäjävieraiden puheenvuoroja sekä erityisesti ensimmäisessä tapaamisessa puhuneen Duudsonin HP Parviaisen hengennostatuspuhetta, joka sivumennen sanoen liikutti jopa kaltaistani parkkiintuneen analyyttistä tutkijaa.
Monilla oli parin vuoden korona-ajan jälkeen ymmärrettävästi paljon tarvetta sosiaalisuudelle ja uusiin ihmisiin tutustumiselle, ja useimmissa palautteissa ryhmissä työskentelyä pidettiinkin yhtenä valmennuksen parhaista puolista. Ryhmähenki oli silminnähden innostunut, ja tämä tuli esille myös palautteen kautta. Valmennustapaamisten kautta muodostuvien verkostojen merkitystä ei voi väheksyä: etenkin pandemian eristyneisyyden ajan jälkeen sosiaalisilla kontakteilla on entistä suurempi painoarvo sekä hyvinvoinnin että ammatillisten tavoitteiden suhteen.
Entistä parempi valmennuskokonaisuus
Valmennustiimiläisinä saimme palautteesta myös tärkeitä kehitysideoita jatkoa ajatellen. Kevään mittaan osallistujat siirtyivät yhä enemmän etäyhteyksien päähän, mikä vaikeutti joidenkin tiimien toimintaa. Moni on toki koronan aikana tottunut siihen, että miltei kaiken voi hoitaa etänä, mutta tällaiseen valmennukseen etäosallistuminen soveltuu melko huonosti. Hyvä ryhmähenki ja ihmisten tapaaminen kasvokkain on hyvin tärkeä osa sekä oppimista että itse valmennuskokemusta, joten osallistuja jää paljosta paitsi jos on mukana vain verkon välityksellä. Tästä syystä syksyn valmennus toteutetaan perinteisin menetelmin, eli osallistujilta edellytetään läsnäoloa paikan päällä. Näin varmistetaan, että kaikki saavat parasta vastinetta ajankäytölleen.
Kuva. Tiimissä ratkotaan yhdessä eteen tulevia haasteita ja mennään eteenpäin.
Saimme myös toiveita aikataulujen ja tehtävänantojen selkiyttämisestä, joten nämä toiveet huomioidaan mahdollisimman hyvin syksyn valmennuksen alkaessa. Joillekin oli myös epäselvää, onko valmennus varattu ainoastaan luovien alojen opiskelijoille, joten viestiä lienee syytä tarkentaa tässäkin. Valmennuksen kohderyhmiä ovat 1) sote-alojen, 2) matkailun, 3) IT-alojen, 4) biotalouden sekä 5) luovien alojen (ml. kulttuurintutkimus) opiskelijat ja ammattilaiset. Valmennuksen tehtävänä on tarjota välineitä ja tukea oman osaamisen tunnistamiseen, verkostojen laajentamiseen sekä työmahdollisuuksien tunnistamiseen oman alan ulkopuolelta.
Valmennuksessa painotetaan oma-aloitteista ja itseohjautuvaa asennetta ja kuullaan uratarinoita sekä yrittäjiltä että palkansaajilta. Valmennukset järjestetään Jyväskylän Yritystehtaalla, jonka toiminnan ytimessä on kasvuyrittäjäksi haluavien tukeminen. Haluan kuitenkin korostaa, että sisällöt sopivat yhtä lailla palkkatyöhön kuin yrittäjäksi suuntautuville. Yrittäjyyspuhunta voi joissakin herättää vastustusta etenkin taide- ja kulttuurialojen puolella, mikä on ymmärrettävää (ks. esim. Hirvi-Ijäs ym. 2020, 112). Lookout-valmennuksessa käsitellään yrittäjyysteemoja ja tarjotaan tukea yrittäjyyttä tai itsensätyöllistämistä harkitseville, mutta yhtä lailla osallistujat saavat ohjausta työpaikan hakemiseen ja työhaastattelussa menestymiseen. Kevään valmennuksen palautteen perusteella erilaiset yrittäjyyden muodot kiinnostivat joitakin osallistujia, mutta valtaosa heistä halusi kuitenkin palkkatyöhön. Olet siis lämpimästi tervetullut mukaan ja saat varmasti juuri sinulle soveltuvaa tukea, haaveilit sitten yrittäjyydestä tai työpaikasta!
Lähteet
Ansio, H., Houni, P., & Piispa, M. (2018). ”Ei ole keksitty sitä ammattinimikettä, mikä olisin” Sosiaalisesti sitoutuneen taiteen tekijät ja hybridinen työ. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018):1. Saantitapa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802143413.
Hirvi-Ijäs, M., Sokka, S., Rensujeff, K. & Kurlin, A. (2020). Taiteen ja kulttuurin barometri 2019. Taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Cuporen verkkojulkaisuja 57. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Saantitapa: https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2020/taiteen_ja_kulttuurin_barometri_2019.pdf.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-7315. Kulttuurityövoima Suomessa 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.6.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2020/01/klt_2020_01_2021-06-15_tie_001_fi.html.
Taiteen edistämiskeskus (2021). Kysely taiteen hyödyntämisestä osana työelämän kehittämistä. Julkaisematon raportti. ProBookers SC Oy, Servitium Oy.
Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.
