MuM Heidi Ilves, Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori ja Lookout-hankkeen asiantuntija
Blogitekstissä pohditaan luovien alojen työelämää ja tulevaisuuden näkymiä. Teemoja pohtivat Luovat radikaalit -työelämätempauksen paneelikeskustelussa 28.3.2023 työelämän ja luovien alojen asiantuntijat Helmi Saukkoriipi (TAKU ry), Mika Fisk (Yritystehdas), Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä) ja Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä).
Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmiosaisesta blogisarjasta.
Millainen on luovien alojen nykypäivän työelämä?
Helmi Saukkoriipi (TAKU ry)
Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa 120 000–130 000 henkilöä, n. 3 % Suomen työllisistä – enemmän kuin vaikkapa maatalous, metsätalous tai IT-ala. Alan toimintaedellytyksistä huolehtimisella onkin suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle. Alan sisällä toimii monenlaisia organisaatioita kaikissa eri taidelajeissa: on voittoa tavoittelemattomia yhdistyspohjaisia toimijoita, suuria kaupallisia toimijoita ja paljon myös itsensätyöllistäjiä ja freelancereita. Kerrannaisvaikutusten kautta ala tuo alueellisesti tuloja myös mm. ravintola- ja matkailupalveluille. Tällä hetkellä kulttuurihyvinvoinnin kysymykset ovat pinnalla – miten luovia aloja voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Mika Fisk (Yritystehdas)
Omasta perspektiivistä voisin tuoda lintunäkökulman. Työssäni kohtaan usein aloittelevalta tai jo pidemmälle edenneeltä yrittäjältä kysymyksen, että mitä tämä digitalisoituminen meille tarkoittaa. Todellisuudessa ja viimekädessä, korkeammalta katsottuna se tarkoittaa sitä, että meillä on valtavat määrät ihmisiä, niin kuluttajia kuin yritysasiakkaita, jotka ovat heräämässä ajatukseen, että heillä on paljon tarpeita ja toiveita joita he eivät ole pystyneet vielä tyydyttää. Kun pohditaan luovien alojen tekijöitä, ihmisiä, jotka tuottavat tavalla tai toisella kokemuksia, asioita, on näissä kahdessa asiassa valtava potentiaali. Isot massat ovat vasta heräämässä siihen, että itseasiassa pystyn saamaan tällaisia asioita omaan elämään ja arkeen mukaan. Viime kädessä te ja me olemme niitä, joiden täytyy pitää ääntä, jotta näihin signaaleihin tartutaan. Meneillään on siis erittäin mielenkiintoinen vaihe ja on paljon potentiaalia monenlaisille toimijoille.
Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Itse työnteko ei ole varmaan muuttunut paljoakaan. Piti olla ahkera ennen ja ahkera nykyään eli työn tekeminen ei ole muuttunut kuvanveistäjillä tai muotoilijoilla. Mutta pitää olla monialainen osaaja. Aika paljon vaaditaan, jos haluaa olla ns. ajan hermoilla. On myös paljon kuvanveistokilpailuja, joissa pitäisi pyrkiä olemaan aktiivinen. Realiteetit ovat kuitenkin eri asia eli pystyykö ottamaan osaa kilpailuihin. Tarpeita on monenlaiseen suuntaan. Kuluttajien tarpeet, ihmisten ja yritysten tarpeet on kasvavia. Kuvataiteille on laajat mahdollisuudet. Ihmisten varakkuus on kasvanut ja kotiin halutaan hankkia kuvataidetta. Tietyssä mielessä nyt voi olla helpompi aika aloittaa kuvataiteen tekeminen kuin aiemmin. Myös rakennushankkeet on työllistäneet hyvin paljon, esimerkiksi meidän teoksia on kerrostalo Tampereen Vuoreksessa. Mutta ydintyöhön pitäisi pystyä keskittymään ja saada kaikki aika työhön. Onkin valitettavaa, että ydintyöhön käytettävä aika jää yhä vähemmäksi kun tulee älyä ja informaatiota monesta kanavasta. Se on haastavaa. Viestini onkin, että keskittykää omaan juttuunne ja luovikaa eteenpäin hyvien yhteistyöverkostojen avulla.
Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä)
Moninaisella kentällä ja tässä ajassa on yhä tärkeämpää toimia verkostossa. Television ja videon kentällä työ on hyvin pitkälti freelancer pohjaista. Se tarkoittaa, että ihmiset tekevät keikkoja eri tuotantoihin. Keikka voi olla todella lyhyt tai pidempi. Mutta leipä tulee pieninä murusina maailmalta. On todella tärkeää verkostoitua ja tehdä työ hyvin.
Miten työelämä muuttuu tulevaisuudessa?
Helmi Saukkoriipi (TAKU ry)
EU-tasolla puhutaan viidennestä teollisesta vallankumouksesta (Industry 5.0). Siinä keskiöön nousevat nimenomaan ihmiset ja ihmisten hyvinvointi. Puhutaan myös hyvinvointitaloudesta. Humanistinen osaaminen on korvaamatonta siinä, että ymmärrämme ihmisyyttä ja sen eri puolia. Koneet voivat korvata tulevaisuudessa osan töistä, mutta inhimillistä, luovaa ajattelua on mahdotonta korvata, vaikka tekoäly voikin toimia työkaluna. Osaaminen ja jatkuva oppiminen on tulevaisuuden työelämässä keskiössä. Maailma muuttuu nopeasti ja työelämän osaamistarpeet sen mukana. Todennäköisesti tulevaisuudessa osaamisen päivittämiseksi ei ole välttämätöntä suorittaa kokonaista tutkintoa, vaan korkeakoulut voivat tarjota tiiviimpää täydennyskoulutusta.
Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Älyä tulee lisää, mutta luovalla alalla tehdään aitoja elämyksiä. Luulen, että elämyksellisyyden avulla voidaan palata välillä taaksekin päin eli meidän ei tarvitse juosta vain älyn perässä.
Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä)
Yrittäjyys on kasvanut ja kasvaa yhä. Se luo uusia näkökulmia olemiseen ja elämän vaatimuksiin sekä ammatillisiin osaamisiin. Saatat olla pienen yrityksesi toimitusjohtaja ja toimitat asioita ilman, että nostat huikeaa palkkaa. Hoidat useaa tehtävää, toimit mm. myyjänä ja myyt omaa substanssiosaamistasi. Tämä puoli tulee varmasti kasvamaan. Itse yrittäjänä toivoisin, että yhteiskunta huomioisi ja kannustaisi yrittäjyyteen enemmän.
Mika Fisk (Yritystehdas)
Kiehtovaan kysymykseen on monia tutkimuspohjaisia vastauksia. Pölösen Perttu puhui muistaakseni aikoinaan siitä, että tulevaisuuden työelämä olisi aiempaa vahvemmin yksilön taitopohjaan rakentuvaa. Se on mielestäni mielenkiintoinen ajatus. Mikä on oma ydinosaaminen ja mikä on se liekki, joka taustalla palaa? Olen itsekin alun perin humanisti, olen opiskellut matkailua Rovaniemellä ja kulttuurien välistä viestintää Jyväskylän yliopistossa. Palvelualan ihmisenä minun täytyy painottaa, että mielestäni olemme tekemässä pientä ympyrää takaisin siihen, millä tavalla me pystymme arjessa toisiamme kohtaamaan. Ne merkityksellisyydet rakentuu pienistä seikoista. Jollain lailla näen tässä eteenpäin menemisessä tietynlaisen taaksepäin kurottamisen vaiheen olevan tulossa.
Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.
