MuM Heidi Ilves, Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori ja Lookout-hankkeen asiantuntija
Blogitekstissä pohditaan luovien alojen työelämää markkinoinnin näkökulmasta. Lisäksi pohditaan mitä hyötyä kevytyrittäjyydestä on luovan alan toimijalle ja sivutaan hinnoittelua. Teemoja pohti Luovat radikaalit – työelämätempauksen paneelikeskustelussa 28.3.2023 työelämän ja luovien alojen asiantuntijat Helmi Saukkoriipi (TAKU ry), Mika Fisk (Yritystehdas), Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä) ja Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä). Keskustelua juonsi ja kommentoi Tarja Matilainen (näyttelijä, yrittäjä).
Tämä on kolmiosaisen blogisarjan viimeinen osa.
Mikä on pienyrittäjälle kustannustehokkain vaihtoehto markkinoida omaa osaamistaan kuluttajille?
Mika Fisk (Yritystehdas)
Tämä on suhteessa kohderyhmään eli siihen missä asiakkaasi ovat ja kuinka voit saavuttaa heidät. Siksi on vaikea lähteä ensin valitsemaan väylää esimerkiksi Instagram, Facebook, Keskisuomalainen, radio. Ajatus tulisi suunnata ensin siihen, missä oman asiakaskunnan elämänpiiri pyörii. Tietysti isot digijätit tarjoavat halpoja kampanjoita, mutta rakentakaa polku sinne missä potentiaaliset asiakkaat ovat.
Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä)
Se mikä on paras väylä riippuu monesta asiasta. Jos olet freelancer-toimija, niin kannattaa tarinallistaa itsensä ja tehdä itsestään mielenkiintoinen. Se mitä teet, miten teet, miltä se tuntuu, maistuu, mikä sen tunnejälki on, on tärkeintä. Tarinallistaminen on laaja käsite, enkä ole varma tarvitseeko lopulta kaikkea tarinallistaa, mutta ainakin sen verran, että vaikuttaa mielenkiintoiselta toimijalta. Ja kun saa töitä, niin kannattaa tehdä työ luomansa mielikuvan mukaisesti.
Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Itselleni markkinointibudjetti on hieman vieras, sillä en ole koskaan tehnyt erillistä markkinointibudjettia. Kannattaisi varmasti ajatella, että asiakkaat eivät löydä luoksesi itsekseen. Minusta paras tilanne on, että saa työn ja tekee sen niin hyvin kuin pystyy ja se markkinoi tekijälleen seuraavan työn. Toisaalta esimerkiksi veistoksesta tai taiteesta puhuttaessa markkinointi on ristiriitaista, sillä niitä ei mielestäni voi markkinoida. Usein tulee vastareaktio, mikäli asiakkaalle aletaan myymään veistosta. Tottakai jollain lailla mekin pyrimme myymään, mutta varsinaisesti en ole käyttänyt rahaa markkinointiin lukuunottamatta internet-sivuja ja käyntikortteja. Ehkäpä olisin voinut edistyä nopeammin, jos olisin käyttänyt markkinoinnin ammattilaisia apunani? Työni on edennyt omalla painollaan tasaisen varmasti. Toisaalta ei ole väliä kuinka markkinoi, kunhan kertoo mitä on tehnyt ja tuo osaamistaan esille kiinnostuneelle. Sekin markkinoi työtä eteenpäin tehokkaasti.
Helmi Saukkoriipi (TAKU ry)
Minustakin keskeisintä on hahmottaa omat kohderyhmät, joille valitsee heidät tavoittavat viestintäkanavat ja luo kohdennetun viestin. Some on edullinen vaihtoehto verrattuna perinteiseen printtimainontaan. Lisäksi somen kautta on mahdollista kerryttää toiminnasta kiinnostunut, sitoutunut seuraajakunta, jolla on matalampi kynnys ostaa tarjoamiasi palveluita tai tuotteita.
Mika Fisk (Yritystehdas)
Lisäisin vielä, että Lookout-hankkeen digityökalu, jonka avulla tunnistetaan ja sanoitetaan omaa osaamistaan, vaikutti todella hyvältä. Siihen kannattaa tutustua. Mutta siitä lyhyt silta tähän kysymykseen. Jos tai kun laitatte tuotetta tai palvelua esille, niin kolmionne yläkärki, se mitä haluatte sanoittaa ensimmäiseksi on tarjotut hyödyt asiakkaalle. On paljon ongelmatiikkaa, jossa kerrotaan tuotteen tai palvelun ominaisuuksista, mutta ei kerrota vaikuttavuudesta eli siitä hyvän olon tunteesta kun saa kauniin veistoksen kotiinsa arjen keskelle. Me ikään kuin unohdamme tämän puolen tarinasta ja se on paradoksaalista, sillä asiakas hakee juuri sitä. Vasta sen jälkeen asiakasta kiinnostaa ominaisuudet. Eli hyödyt ja muutos, jonka voitte tuoda esiin, on se millä tienataan.
Mitä etua kevytyrittäjyys tuo luovan alan toimijalle ja miten yleistä se on?
Helmi Saukkoriipi (TAKU ry)
Valitettavasti kevytyrittäjyys-termi voi huijata luulemaan, että se ei olisi todella yrittäjyyttä. Kevytyrittäjät ovat siis yrittäjiä, jotka ostavat ostopalveluna esimerkiksi kirjanpitopalvelut ja Y-tunnuksen. Kevytyrittäjyys voi olla helppo muoto aloittaa yritystoiminta, kun kaikkea yritystoimintaan liittyvää käytännön työtä ei tarvitse tehdä itse. Itsensätyöllistäjän kannattaa kuitenkin toimintaa aloittaessaan pohtia, mikä olisi itselle sopivin työnteon muoto – toiminimi, kevytyrittäjyys, yksinyrittäjyys, vaiko osuuskunta. Jos eri vaihtoehtoja on vaikea hahmottaa, kannattaa pyytää apua esimerkiksi ammattijärjestöltä.
Mika Fisk (Yritystehdas)
Usein kevytyrittäjänä operoi henkilöt, jotka saattavat jo olla pienimuotoisesti palkkatyössä tai ehkä vielä opiskelevat eli tekevät kevytyrittäjyyttä toimeksiantoina, pieninä projekteina siellä täällä. Olen itsekin hyödyntänyt kevytyrittäjyyttä tehdessäni tiettyjä valmennuskokonaisuuksia aikoinaan. Yritysmuotoa tulee pohtia suhteessa omaan tilanteeseen, aikooko esimerkiksi pikkuhiljaa siirtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi vai onko keikkoja silloin tällöin. Silloin tällöin keikkoihin nähden kevytyrittäjyyden edut ovat hyvät, saa hallinnollista apua palveluntarjoajalta ja voi itse keskittyä vain olennaiseen, joka on suurin hyöty. Toki palveluntarjoaja ottaa pienen komission välistä eli jälleen kerran kannattaa hinnoitella rohkeasti.
Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Minulle nousee mielikuva, että ei tämä kyllä ole mitään kevyttä työtä, huolimatta siitä minkä yhtiömuodon avulla töitään tekee. Itselläni oli toiminimi alkuvaiheessa ja se oli hyvä valinta minulle. Toiminimeen liittyen kannattaa varmistaa, että saa starttirahan ennen kuin aloittaa toiminnan. Siitäkin on apua. Itse ostin sillä aikoinaan maalia ja lautoja työtilan rakentamiseen. Eli kaikki etuisuudet kannattaa varmistaa. Se on raskasta ja byrokraattista hommaa, mutta yhtiömuodolla ei mielestäni ole niin suurta merkitystä kuin sillä, että tekee työtään.
Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä)
AV-kentällä moni työskentelee kevytyrittäjänä ja saattaa olla samalla myös palkkatyössä.
Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Pääasia on, että jos päättää alkaa tehdä jotain, on joku tapa toimia, joka mahdollistaa toimintaa moneen suuntaan.
Tarja Matilainen (näyttelijä, yrittäjä)
Muistakaa myös huomioida, että mikäli hinnoittelette liian alas, on hintaa vaikea nostaa ylöspäin. Asiakkaat nimittäin tottuvat hintoihin todella nopeasti ja hämmentyvät jos hintoja samalle tuotteelle/palvelulle halutaan nostaa. Eli rohkeasti kunnon hintalappu.
Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Hinnoittelu ei ole helppoa, sillä se toimii toisinkin päin. Eli jos alkuvaiheessa hinnoittelee liian korkealle, voi tulla seinä vastaan, eikä saa toimintaa edistymään. Eli on hyvä hinnoitella maltillisesti.
Helmi Saukkoriipi (TAKU ry)
Kannustan jakamaan tietoa ja kokemuksia työelämän kysymyksistä, myös hinnoittelusta kollegoiden kanssa. Keskustelun kautta hahmottaa paremmin mm. alueellisen hintatason ja osaa sijoittaa itsensä siihen. Toki hintaan vaikuttaa myös, kuinka kokenut on. TAKUn verkkosivuilla on artikkeli oman työn hinnoittelusta, jossa on mukana kaava yhdenlaisesta tavasta määrittää sopiva tuntipalkkaa. Myös Reilun taiteen manifestin verkkosivuille on koottu palkkiosuosituksia, hinnoitteluohjeita ja sopimuspohjia kattavasti eri taidealoilta.
Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.
