Blogi: Luovien alojen yritystoiminta

Yleinen

MuM Heidi Ilves, Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori ja Lookout-hankkeen asiantuntija


Blogitekstissä pohditaan kuinka luodaan menestyksekästä yritystoimintaa. Keskustelussa sivutaan myös osuuskuntatoimintaa ja yrittäjää tukevia palveluja Keski-Suomessa. Teemoja pohti Luovat radikaalit työelämätempauksen paneelikeskustelussa 28.3.2023 työelämän ja luovien alojen asiantuntijat Helmi Saukkoriipi (TAKU ry), Mika Fisk (Yritystehdas), Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä) ja Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä). Keskustelua juonsi ja kommentoi Tarja Matilainen (näyttelijä, yrittäjä).

Tämä on toinen osa kolmeosaisesta blogisarjasta.

Kuvassa viisi henkilöä istuu puolikaaressa lavalla olevilla nojatuoleilla. Taustalla on screen, jossa lukee paneelikeskusteli.

Kuva Sanna Pekkinen. Tarja Matilainen (vas.), Helmi Saukkoriipi, Mika Fisk, Samuli Alonen ja Teppo Haapasalo paneelikeskustelussa.

Kuinka luodaan kestävää ja kannattavaa yritystoimintaa luovan alan ammattilaisena?

Mika Fisk (Yritystehdas)
Yrityssparrauksen näkökulmasta mainitsen kaksi asiaa. Toinen on se, että tulee pyytää riittävästi rahaa. Meillä on edelleen haasteena se, että nöyristelemme oman osaamisemme kanssa. Monet asiakkaat jättävät ostamatta jos jokin palvelu tai tuote on liian halpa. Eli hintaan liittyy myös uskottavuus-elementti. Kannattavuus tulee myös hinnoittelun kautta. Toisaalta yritystoiminnassa tulee myös tuntea asiakas, ei vain sinnepäin, vaan tarkasti ketä palvelet ja kuinka tarjoamasi ratkaisu puhuttelee juuri heitä. Siihen viimekädessä kannattavuus rakentuu ja toki myös siihen, että saadaan turhat kulut minimoitua. Uskalletaan pyytää ja tuoda itseämme esiin. Sitä ei tarvitse häpeillä. Jokaisella on jotain sellaista osaamista ja näkemyksellisyyttä, jota ei kellään muulla ole. Se täytyy tuoda esille.

Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Työnteon pitää olla lähtökohtaisesti kannattavaa. Voi olla järjestelmiä, joiden mukaan ei kannata ottaa vastaan työtä sen vuoksi, että saa jotain etuutta. Perustus pitäisi olla kunnossa, mutta se ei varmasti ole helppoa. Tottakai uskotaan, että nämäkin kehittyy ajan saatossa. Tulevaisuudessa varmasti lisääntyy tilanteet, jossa kannattaa harkita yhden henkilön yritystä ja yhteistyötä. Näin leivän saisi murusina, pitäen kulut kurissa. Kun lähtee varovaisesti liikkeelle, ei tarvitse ottaa isoa lainaa. Eli maalaisjärjellä kannattaa aloittaa toiminta ja jatkaa eteenpäin. Oikotietä ei ole, mutta täytyy uskoa omaan juttuun, jota vie eteenpäin. Ja sitä tulee puskea, vaikka toki rajakin voi tulla jossain kohti vastaan, jos aikoo leipänsä tienata.


Helmi Saukkoriipi (TAKU ry)

Itsensätyöllistäminen on yhä yleisempi työnteon muoto, mutta nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä kohtelee sitä epäoikeudenmukaisesti. Tällä hetkellä yhteiskunnan turvaverkot eivät tunnista tilannetta, jossa henkilö tekee monityöläisenä yhtä aikaa palkkatöitä sekä töitä yrittäjänä ja henkilö voi tipahtaa esimerkiksi työttömyysturvan ulkopuolelle. Taide- ja kulttuurialalla monityöläisyys on kuitenkin tyypillistä. TAKU on ehdottanut ratkaisuksi esimerkiksi yhdistelmävakuutusta. Henkilökohtaisesti näen mahdollisena ratkaisuna myös perustulon. Tärkeintä olisi korjata tilanne pikaisesti siten, että järjestelmä olisi oikeudenmukainen kaikille ja työnteko olisi aina kannattavaa työnteon muodosta riippumatta.

Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä)
Myös omasta jaksamisestaan tulee pitää huolta, tekipä mitä tahansa työtä palkansaajana tai yrittäjänä. Lisäksi ei kannata pohtia voiko tästä pyytää tämän verran rahaa ja jos nyt hieman kuitenkin laskisin hintaa ja sitten huomata heikko tuntipalkka. Aikoinaan ystäväni työskenteli levy-yhtiössä ja kysyi kuinka kauan studiossa vieraileva yhtye oli säveltänyt kappaleitaan? Sen jälkeen hän kysyi, olivatko säveltäjät laskeneet tuntipalkkaa?


Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Tunteja on vaikea laskea ja alkuvaiheessa niitä voi olla turha laskea. Ei kannata pahoittaa mieltään, vaikka ei heti saisikaan tuntipalkkaa.

Mika Fisk (Yritystehdas)

Jos joku muuten miettii, että on juuri aloittanut tai aikomassa aloittaa yritystoiminnan ja kaipaisi siihen apua, niin kannattaa olla yhteydessä Petrikki Tukiaiseen, joka edustaa Keski-Suomen yritysideaa. He tekevät erittäin arvokasta työtä. Eli jos on yrittämiseen liittyviä mietteitä, niin kannattaa ehdottomasti mennä Yritysidean juttusille. Vastavuoroisesti, jos jollain on mielessä kansainvälisen toiminnan aloittaminen ja on siihen liittyvä liikeidea, niin juttelen myös itse mielelläni. Tärkeintä on tietää, että apua on saatavilla. Myös esimerkiksi Humakilla on erittäin hyvät yrittäjyysvalmennus-palvelut sisältöineen.

Helmi Saukkoriipi (TAKU ry)
Myös ammattijärjestöt tarjoavat erilaisia koulutuksia ja palveluita yrittäjyyttä harkitseville. Haluan nostaa esiin yrittäjyyden vaihtoehdoksi myös osuuskunnan, jonka kautta omaa osaamistaan voi myydä palkansaajan asemassa. Osuuskunta on potentiaalinen vaihtoehto, jos yrittäjyyden riskit mietityttävät.

Tarja Matilainen (näyttelijä, yrittäjä)
Olen itse ollut mukana perustamassa osuuskuntaa. Jos osuuskunnassa on minimissään seitsemän jäsentä (ja siinä voi olla myös yritys mukana), niin silloin jäseniä ei katsota yrittäjiksi. Silloin ei tipu tarvittaessa turvaverkosta.


Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Eikä tarvitse varmaankaan YEL:iä maksaa?


Tarja Matilainen (näyttelijä, yrittäjä)
Ei tarvitse. Lisäksi pari vinkkiä osuuskunnan pyörittämiseen liittyen. Ensinnäkin katsokaa, että teillä on hyvä kirjanpitäjä, joka pitää kulut kurissa ja neuvoo teitä. Kirjanpitäjän pitää siis myös neuvoa asiakkaitaan. Varmistakaa myös että osuuskunnassa on mukana hyvät tyypit, jotka tuntee toisensa, jotta vältytään yllätyksiltä.


Teppo Haapasalo (tv-tuottaja, yrittäjä)
Kannattaa hakea apua ja kysyä neuvoa, koska niitä saa. Näin välttyy tilanteelta, jossa puskee päin graniittia ja tekee suotta virheitä. Toki virheitäkin pitää tehdä matkan varrella, sillä niiden avulla oppii. Mutta jos perustaa esimerkiksi osuuskunnan tai osakeyhtiön, jossa on useampia ihmisiä, niin olisi hyvä pitää huolta, että tekijöillä on yhteinen arvopohja. Mikäli arvomaailma ei kohtaa, niin kokemukseni mukaan ongelmia ilmenee. Yrityksessä voi tarvita myös erilaisia tekijöitä, toiset on introvertteja, toiset ekstrovertteja, toisilla puolestaan on erilaista osaamista kuin muilla.

Mika Fisk (Yritystehdas)
Eilisen päivän lehdessä oli Keski-Suomen mentoritoiminnasta eli kummitoiminnasta. Keski- Suomen kummit auttaa aloittelevia yrittäjiä käytännössä veloituksetta. Siellä on paljon aloittelevassa vaiheessa olevia toimijoita.

Samuli Alonen (muotoilija, kuvanveistäjä, yrittäjä)
Minulla on ollut yrityskummi aikoinaan ja on siitä hyvät kokemukset. Sieltä sai hyviä neuvoja. Kannattaa myös rohkeasti liittyä yritysjärjestöön. Kulttuuri ja yrittäjyys sopii erittäin hyvin yhteen. Liityin aloittaessani 2000 KeskiSuomen yrittäjiin ja se on ollut hyvin toimiva verkosto. Heiltä sai oppia ja neuvoja, sekä joskus kauppoja vaikka ei niitä edes yrittänyt myydä.

Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Last modified: 17.5.2023