Minna Ruusuvirta, YTT, KTM
Emmi Lahtinen, FM, Master of Design
Mervi Luonila, MuT (Taidehallinto)
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore
Koronaviruspandemia jätti jälkensä taiteilijoihin. Kokemukset luovat tulevaisuuteen sekä mahdollisuuksia että uhkia.
Blogiteksti tarkastelee Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten kautta koronapandemian vaikutuksia taiteilijoiden työhön sekä pohtii millaisia näkymiä, mahdollisuuksia ja uhkia näistä aukeaa taiteen tekemisen tulevaisuuteen. Taiteilijat tekevät taidetta ja työskentelevät hyvin erilaisista lähtökohdista ja siksi myös korona-ajan vaikutukset ja taiteilijoiden näkymät tulevaisuuteen vaihtelevat suuresti.
Maaliskuussa 2020 Suomeen rantautunut koronaviruspandemia vaikutti merkittävästi taiteen ja kulttuurin tuotannon, kuluttamisen ja osallistumisen tapoihin (esim. Huntus, 2020; Jakonen ym., 2020; Luonila ym., 2022). Runsas aihepiiriä käsittelevä tutkimuskirjallisuus on nostanut esiin taiteen ja kulttuurin alojen haavoittuvuuden niin Suomessa kuin maailmalla (esim. Flore ym., 2021; Salvador ym. 2022). Julkisuudessa näkyvästi uutisoituja ja keskusteltuja teemoja ovat olleet erityisesti yhteiskunnan sulkutilan tuomat ongelmat taide- ja kulttuurialan työhön ja työskentelyedellytyksiin (Komonen, 2021; ks. myös Haapakorpi ym., 2021). Jonkin verran on nostettu esiin myös kriisiajan positiivisempia vaikutuksia, kuten syntyneitä yhteistyömahdollisuuksia ja uudistuneita toimintatapoja. Yhteiskunnan sulkeminen ja tilaisuuksien peruminen loi myös aikaa ja rauhaa keskittyä taiteen ja luovan työn tekemiseen. (Kuosmanen, 2020; Ruusuvirta ym., 2022.)
Tähän mennessä tuotettu tieto ja aihepiirin uutisointi ovat keskittyneet vahvasti akuutin, meneillään olevan tilanteen tarkasteluun. Pandemia-ajan jatkuessa on tarve kääntää katseita kohti tulevaisuutta ja pohtia pandemian vaikutuksia taiteilijoiden työhön ja taiteen tekemiseen yleisemmin.
Taiteen ja kulttuurin barometri on vuosittainen kyselytutkimus, joka seuraa ja tuo esiin taiteilijoiden näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin ja ilmiöihin. Barometriä toteuttavat yhteistyössä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Taiteen edistämiskeskus. (Ks. https://www.cupore.fi/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/taiteen-ja-kulttuurin-barometri.) Keväällä 2022 julkaistun järjestyksessään seitsemännen Taiteen ja kulttuurin barometrin aiheena oli tulevaisuuden taiteentekijät. Barometri perustuu syksyllä 2021 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi yli 1 000 taiteilijaa eri taiteenaloilta. Barometrin tulokset nostavat esiin taiteilijoiden näkemyksiä omasta ammatillisesta tulevaisuudestaan, muuttuvasta taiteilijuudesta sekä taiteen tekemiseen vaikuttavista kehityskuluista.
Pandemia-aika muokkasi taiteilijoiden konkreettisia tapoja työskennellä, tehdä taidetta ja olla vuorovaikutuksessa. Opitut uudet asiat ja moninaistuneet toiminnan tavat ovat taiteen tekemisen tulevaisuuden pääomaa. Korona-ajan rajoitukset pakottivat myös taiteilijakuntaa etätöihin ja ottamaan käyttöön erilaisia etäyhteyksiin perustuvia toiminnan ja yhteydenpidon välineitä. Etäyhteyksien käyttö on edistänyt osallistumista ja tiedon välittymistä ja sekä kansallisten että kansainvälisten kontaktien kehittymistä, kun osallistuminen ja yhteydenpito kaikkialle maailmaan on ollut mahdollista oman kotikoneen äärestä. Monien taiteilijoiden osaaminen verkkopohjaisessa toiminnassa ja yhteydenpidossa onkin lisääntynyt suuresti. Moni on esimerkiksi opettanut tai harjoitellut työryhmän kanssa ensimmäistä kertaa etäyhteyksien välityksellä. Myös taiteen esittäminen ja yleisön kohtaaminen verkossa on lisääntynyt ja monimuotoistunut. Kaikille etätyö ei ole kuitenkaan ollut mahdollista tai se on ollut vain olosuhteiden pakosta omaksuttu toiminnan muoto. Esimerkiksi esittävän taiteen tai musiikin aloilla tilojen sulkemiset ja yleisörajoitukset estivät vahvasti sekä esitys- että harjoitustoimintaa.
Pandemia-ajan tarjoama mahdollisuus pysähtyä, pohtia omaa tekemistä ja taiteilijuutta on osalla taiteilijoista vahvistanut taiteilijaidentiteettiä ja suuntaa, jonne taiteilijuutta haluaa tulevaisuudessa viedä. ̈ ja taiteilijuutta on osalla taiteilijoista vahvistanueet taiteilijaidentiteettiä ja suuntaa, jonne taiteilijuuttaan haluaa tulevaisuudessa viedä̈. Jotkut taiteilijat esimerkiksi kuvasivat vastauksissaan, kuinka pandemia on vaikuttanut oman taiteen sisältöihin ja siihen, millaisia aiheita haluaa omassa työssään käsitellä̈. Ammatillinen identiteetti ja itsetunto ovat paitsi vahva perusta taiteen tekemiseen myös voivat tukea taiteilijan sopeutumista erilaisiin muutoksiin ja kriisitilanteisiin ja niistä eteenpäin pääsemistä (vrt. Leinikki, 2009)
Kuva 2. Kitaristi.
Korona-aika on nostanut esiin taiteen ja kulttuurin alojen haavoittuvuutta ja aloilla esiintyviä rakenteellisia ongelmia (vrt. Banks, 2020; Comunian & England, 2020; Eikhof, 2020). Taiteilija-ammattien kuormittavina tekijöinä mainitaan usein taloudellisen toimeentulon vaikeudet sekä työn epävarmuus ja epäsäännöllisyys. Näitä tekijöitä korona-aika on monella tapaa vahvistanut. Koronaviruspandemia nosti esiin myös jo pitkään tunnistettuja ongelmia taiteilijoiden työttömyys- ja sosiaaliturvassa. Yksinäisyys, eristyneisyys sekä työyhteisön ja kollegojen tuen ja vuorovaikutuksen puute ovat asioita, joita pandemia on lisännyt, mutta jotka muutenkin ovat monille taiteilijoille arkipäivää.
Kokemukset pandemia-ajalta ovatkin vaikuttaneet monien taiteilijoiden ammatillisiin tulevaisuudennäkymiin negatiivisesti sekä vahvistaneet ja laajentaneet kokemusta taiteen ja taiteilijoiden arvostuksen puutteesta. Alan vaihtoa on harkinnut tai alaa on jo vaihtanut pandemian seurauksena kaikista barometrikyselyyn vastanneista taiteilijoista viidennes, ja musiikin ja esittävien taiteenalojen edustajista peräti kolmannes. Erityisesti nuoret taiteilijat kokevat huolta tulevaisuudestaan. Tulevaisuudessa uhkana näyttäytyvät pandemia-aikana kertyneen pahoinvoinnin ja alan kohteluun liittyvien eriarvoisuuden ja pettymyksen tunteiden kärjistyminen. Mahdollisuuksia tarjoaa puolestaan olemassa olevien ongelmakohtien tunnistaminen ja niihin tarttuminen. Koronaviruspandemian vaikutukset taiteen tekemiseen näkyvät myös osana laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Valtaosa kyselyyn vastanneista taiteilijoista pelkää alan rahoitukseen liittyvän epävarmuuden kasvavan tulevaisuudessa, ja työn ja työelämän muutosten arvioidaan jäävän suurilta osin pysyviksi. Tätä vahvistaa teknologian nopea kehitys ja kehityksen mukanaan tuomat muutokset myös taiteen tekemiseen ja esittämiseen.
Pandemia-aika toi kuitenkin vahvasti esiin myös taiteen ja kulttuurin merkitystä ihmisten elämässä ja tarpeen kokea taidetta ja kulttuuria. Rajoitusten purkautuessa keväällä 2022 yleisö näyttää palanneen taiteen ja kulttuurin pariin aktiivisesti. Näiden huomioiden soisi näkyvän tulevaisuudessa myös päätöksentekijöiden parempana kykynä tiedostaa ja tunnistaa taiteen ja kulttuurin merkitys ja rooli yhteiskunnassa sekä antaa taide- ja kulttuuritoimijoille näiden ansaitsema arvostus ja tuki.
Lopuksi
Tulevaisuus on arvaamaton, mutta siihen on mahdollista vaikuttaa omilla teoilla ja valinnoilla. Koronapandemia on paitsi antanut taiteilijoille välineitä kohdata tulevaisuus, myös nostanut esiin asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota taiteenalojen elinvoiman edistämiseksi. Tärkeää on puuttua asioihin, jotka heikentävät taiteilijoiden mahdollisuuksia tehdä työtään sekä pyrkiä vahvistamaan taiteenalojen asemaa ja yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnassa. Pandemian aiheuttamasta kuormituksesta ja epävarmuudesta huolimatta enemmistö taiteilijoista suhtautuu barometrikyselyn perusteella melko optimistisesti tulevaisuuteensa taiteilijana. Optimismin taustalla ovat vahva usko omaan tekemiseen sekä kokemus siitä, että̈ voi itse vaikuttaa, millaiseksi oma tulevaisuus taiteilijana muodostuu.
Lähteet:
Banks, M. (2020). The work of culture and C-19. European Journal of Cultural Studies, 23(4), 648–654.
Comunian, R. & England, L. (2020). Creative and cultural work without filters: Covid-19 and exposed precarity in the creative economy. Cultural Trends, 29(2), 112–128.
Eikhof, D. R. (2020). COVID-19, inclusion and workforce diversity in the cultural economy: what now, what next? Cultural Trends, 29(3), 234–250.
Flore, J., Hendry, N. A., & Gaylor, A. (2021). Creative arts workers during the Covid-19 pandemic: Social imaginaries in lockdow. Journal of Sociology. First Published 2 Aug 2021. DOI: /10.1177/14407833211036757
Haapakorpi, A., Jousmäki, H., Leinonen, M., Pyöriä, P., & Siirtola, E. (13.05.2021). Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Taiteilijat koronatuen väliinputoajina. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteidenverkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.tuni.fi/alustalehti/2021/05/13/yrittaja-vai-palkkatyolainen-taiteilijat-koronatuen-valiinputoajina/?fbclid=IwAR26iquvFi7dQnNI6Vjd861dK_UJBDyIYAaN9fe4E9DX2hL7vzZeTnkBetY
Huntus, A. (2020). Kulttuuri luo kestävyyttä. Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. (ss. 161–167).
Jakonen, O., Luonila, M., Renko, V. & Kanerva, A. (2020). Katsaus koronan vaikutuksista taiteen ja kulttuurin alojen toimintaedellytyksiin ja kulttuuripolitiikkaan Suomessa. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 5(1), 50‒59.
Komonen, O. (2.6.2021). Kulttuuri- ja tapahtuma-ala osoitti mieltään epäreiluksi kokemaansa koronakohtelua vastaan Eduskuntatalon edessä. Helsingin sanomat. Saatavilla: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008020204.html
Kuosmanen, R. (20.5.2020). Taiteilijana koronakevään keskellä. Taiteilija. Saatavilla: https://taiteilijalehti.fi/taiteilijana-koronakevaan-keskella
Leinikki, S. (2009). Pelon ja toivon välissä. Pätkätyöläisen urakerronta. TJS Työelämäjulkaisut. Helsinki: TJS opintokeskus. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23349/pelonjat.pdf
Luonila, M., Renko, V., Jakonen, O., Karttunen, S. & Kanerva, A. (2022). The effects of the COVID-19 pan-demic on the field of Finnish cultural industries: Revealing and challenging policy structures. In E. Salvador, T. Navarrete & A. Srakar (eds.) (pp. 46-64), Cultural Industries and the COVID-19 Pandemic. A European focus. Routledge Research in the Creative and Cultural Industries series.
Ruusuvirta, M., Lahtinen, E., Rensujeff, K. & Kurlin Niiniaho, A. (2022). Taiteen ja kulttuurin barometri 2021. Tulevaisuuden taiteentekijät. Cuporen verkkojulkaisuja 69. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. [https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/tulevaisuuden-taiteentekijaet]
Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.
