Työnhakutaitoja generalisteille

Yleinen

mies kumartunut kameran ylle

Anton Schalin, YTM, Lookout-hankkeen projektitutkija

Tässä blogissa käsittelen työnhaun käytäntöjä etenkin niiden näkökulmasta, joiden opinnot eivät valmista suoraan tiettyyn ammattiin. Esimerkiksi monet luovien alojen opintosuunnat, monet humanistiset tieteenalat sekä yhteiskuntatieteiden tutkinto-ohjelmat eivät ohjaa suoraan millekään tietylle urapolulle, vaan tarjoavat monipuolisia ja yleisiä valmiuksia työelämään. Näitä aloja sanotaankin työelämän viitekehyksessä generalistisiksi, koska niiden tarjoamia taitoja voi hyödyntää monissa eri yhteyksissä.

Siinä missä esimerkiksi rakennustekniikan insinöörin tutkinto antaa hyvin spesifit valmiudet tiettyihin työtehtäviin, on generalistilla usein enemmän valinnanvaraa – ainakin teoriassa. Kääntöpuolena voi kuitenkin olla huoli oman osaamisen riittävyydestä ja siitä, ovatko opiskelun aikana hankitut tiedot ja taidot ylipäätään relevantteja työelämässä. Esimerkiksi monien yliopistotasoisten tutkinto-ohjelmien kuvauksissa on usein seuraavankaltainen virke, joka on helppo lukea jonkinlaisena vastuuvapauslausekkeena: Tutkinto ei johda mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta se tarjoaa hyvät lähtökohdat erilaisiin tehtäviin ja elinikäiseen oppimiseen. Tuon mutta-sanan jälkeisen osuuden tulisi ilmeisesti rohkaista ja avata näköaloja, mutta ainakin itselläni huomio kiinnittyy ensimmäiseen lauseeseen, joka herättää lähinnä mielikuvia korkeakoulutetusta työttömyydestä.

Kummallisinta tässä on kuitenkin se, että generalisteilla on hyvin keskeinen sija nykyaikaisessa työelämässä, siinä missä teknologinen kehitys ja työelämän murros ovat ajaneet ohi monien eilispäivän spesialistien osaamisesta. Generalistien keskeinen etu on taitojen monipuolisuus ja mukautumiskyky, mikä mahdollistaa soveltumisen hyvin erilaisiin tehtäviin. Vaikuttaisikin siltä, että generalistisen osaamisen imagoa samoin kuin opistojen viestintää näiltä aloilta olisi syytä päivittää positiivisemmaksi ja ennen kaikkea todenmukaisemmaksi. On toki aivan totta, että generalistinen tutkinto-ohjelma ei pätevöitä suoraan mihinkään ammattiin, mutta tämä ei tietenkään tarkoita että se olisi työelämän kannalta hyödytön. Hyvin monet eri tehtävät nykyisessä työelämässä edellyttävät nimenomaan generalistisia taitoja ja laajaa asiantuntemusta. 

viisi henkilöä juoksee selkä kuvaajaan päin pellolla

Millaista generalistin osaaminen sitten on?

Yleisesti ottaen generalistin osaaminen on monialaista, ja sille tunnusomaista on erilaisten taitojen kehittyminen urapolun ja opintojen aikana. Parhaiten tätä voisi havainnollistaa vertaamalla generalistin osaamista spesialistin taitopakettiin. Spesialisti tuntee yhden alan hyvin syvällisesti, ja hänellä on paljon tähän alaan liittyvää erityisosaamista. Hyvä esimerkki erityisosaajasta on kirurgi, joka on äärimmäisen tarkasti perehtynyt omaan kapeaan alaansa. Onkin sanonta, että ongelmatilanteissa käännytään usein spesialistien puoleen, ja tämä päteekin hyvin kirurgian alaan. Sen sijaan generalistilla on asiantuntemusta useista eri aloista, mutta osaaminen on pikemminkin yleispätevää kuin syvällistä. Karkeasti ottaen voisi siis sanoa, että spesialistin ammattitaito on syvällistä mutta kapea-alaista, kun taas generalistin osaaminen on laajaa mutta ei niin syvällistä.

Yksi tapa lähestyä työelämätaitoja on jakaa ne eri luokkiin. Termit vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen puhutaan 1) työpaikkataidoista tai pehmeistä taidoista, 2) teknisistä tai kovista taidoista sekä 3) siirrettävistä taidoista. Työpaikkataitoihin kuuluu muun muassa vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja, ajanhallintaa, oman työn johtamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Teknisiin taitoihin puolestaan lukeutuu ammatillista erityisosaamista, kuten ohjelmistojen tai laitteistojen käyttötaitoja, musikaalisia taitoja, pedagogista osaamista tai tieteenalakohtaista perehtyneisyyttä. Siirrettävät taidot sen sijaan viittaavat kaikkeen sellaiseen osaamiseen, jota on mahdollista hyödyntää useammassa eri työpaikassa. Tämä kategoria onkin Lookout-valmennuksen kannalta kaikista mielenkiintoisin, koska siihen tiivistyy tavallaan koko hankkeen idea: koulutuksen ja muun kokemuksen kautta hankitun osaamisen luova hyödyntäminen uusilla areenoilla.

Kuva maasta taivasta kohti, jossa kahden tiilikerrostalon seinän välissä on ripustettuna useita eri värisiä sateenvarjoja.

Siirrettävät taidot tärkeimpiä työmarkkinoilla

Käytännössä siirrettävät taidot koostuvat edellä mainituista pehmeistä ja kovista taidoista, eikä niiden sen tarkempi luokittelu ole tässä yhteydessä tarpeen. Tärkeintä olisi sen sijaan kiinnittää huomiota siihen, miten näitä taitoja sanallistetaan esimerkiksi uutta työpaikkaa tai projektirahoitusta haettaessa. Siinä missä spesialistin syvällistä osaamista ei useinkaan ole tarpeen sanoittaa eri tavoilla eri työpaikkoja hakiessa, on generalistin kiinnitettävä tähän erityistä huomiota. Etenkin jos haluaa siirtyä täysin uudelle toimialalle, esimerkiksi kulttuurituotannosta sote-puolelle, täytyy oma taitopaketti ja asiantuntemus muuntaa tällä alalla kelpaavaksi valuutaksi – ja mieluiten suotuisalla vaihtokurssilla.

Generalistilla on siis paljon liikkumavaraa ja tilaa luovuudelle uusia urasuuntia haettaessa. Oman osaamisen moninaisuuden tunnistaminen ja sanoittaminen on niin keskeinen työnhakutaito, ettei sitä voi liikaa korostaa. Helposti kuitenkin voi unohtua, että työnhaussa taitojen ja asiantuntemuksen sanoittaminen tulee tehdä yleisön eli yrityksen tai muun organisaation tarpeiden mukaan. Lisäksi taidot ja asiantuntemus kannattaa aina konkretisoida, eli korulauseiden sijaan tulisi tarjota todisteita ja esimerkkejä osaamisesta. Seuraavaan listaan on koottu generalistin työnhaun kannalta tärkeimmät osa-alueet. Jos nämä ovat hallussa, niin työhaastatteluun voi saapastella itsevarmana ja luottavaisin mielin.

  • Tunnista ja sanoita tärkeimmät taitosi (esimerkiksi aikataulutus, tiimityöskentely, esiintyminen, uuden oppiminen, tekniset taidot, ammatti- tai tieteenalakohtainen asiantuntemus, työkokemus).
  • Konkretisoi: varaudu perustelemaan osaamisesi esimerkein.
  • Perehdy huolellisesti organisaatioon verkkosivujen, uutisten ja somen kautta.
  • Räätälöi ja kohdenna taitopalettisi organisaatiosta hankkimasi tietojen perusteella. Jos haet töitä työpaikkailmoituksen kautta, kerro miten omat taitosi vastaavat ilmoituksessa mainittuihin edellytyksiin.
  • Soita ja ilmaise kiinnostuksesi organisaation toimintaa tai haettavaa työpaikkaa kohtaan ja mieti muutama tarkentava kysymys valmiiksi. Tässä vaiheessa tavoitteena on päästä haastatteluun tai varata henkilökohtainen keskusteluaika.

Onnea matkaan!

Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä

Last modified: 3.11.2022