Blogi: Julkinen esiintyminen – opittava taito

Yleinen

Valokuva mikrofonista telineessään.

YTM Anton Schalin, projektitutkija Jyväskylän yliopisto

Kuvittele seisovasi monisatapäisen yleisön edessä. Tilaisuuden juontaja on juuri esitellyt sinut, ja on vuorosi pitää puhe kuulijoille, jotka ovat oman alasi asiantuntijoita, yritysten johtajia, mediavaikuttajia ja dosentteja. Parrasvalot häikäisevät, kädet hikoavat, ja päällimmäisenä kuulet oman hengityksesi ja sydämen pamppailun. Suuta kuivaa, ja ensimmäiset sanat takertuvat kurkkuun. Vaikka olet valmistautunut ja stressannut päiviä, nyt pää on aivan tyhjä, ja muistiinpanot unohtuivat laukkuun. Ihmiset tuijottavat. Auditorion seinäkellon viisari naksahtaa. Esitykseen varattu puolituntinen ammottaa tyhjänä kuin hauta.

Toivottavasti kukaan lukijoista ei ole joutunut tällaiseen tilanteeseen tosielämässä, mutta tällaiset skenaariot ovat varmasti monille tuttuja. Ihmisten edessä esiintyminen jännittää ja jopa pelottaa hyvin monia. On riemastuttavan osuvaa, että buddhalaisuudessa viisi suurinta pelkoa ovat: 1) kuolemanpelko, 2) sairauden pelko, 3) pelko järjen menettämisestä, 4) pelko elinkeinon menettämisestä ja 5) julkisen puhumisen pelko.

Ennen esiintymistä mielessä pyörivät ajatukset katastrofaalisesta epäonnistumisesta eivät kuitenkaan välttämättä ole huono asia. Helposti tulee ajatelleeksi, että kannattaisi vain pitää yllä tsemppihenkeä ja kannustaa itseään positiivisen kautta huippusuoritukseen – tämä ainakin tuntuu olevan yleinen mielikuva hyvästä sisäisestä puheesta. Optimistinen suhtautuminen toimiikin monille, mutta on hyvin tärkeää tiedostaa, että joillekin se voi olla jopa haitaksi.

On havaittu, että niin sanottu defensiivinen pessimismi voi joillekin olla optimistista kannustusta tai rentoutumisharjoituksia toimivampi menetelmä erilaisiin tehtäviin kuten julkiseen puhumiseen valmistautuessa. Jos esiintyminen jännittää ja huomaat mielesi kehittelevän kaikenlaisia katastrofiajatuksia ennen h-hetkeä, voi olla että tämä on juuri sinulle toimiva strategia, jota ei tarvitsekaan muuttaa – ellei se sitten johda tyystin välttelemään kaikkea esiintymistä. Jos sen sijaan pääset parhaaseen vireeseen kuvittelemalla mielessäsi erinomaisen suorituksen, luultavasti strateginen optimismi on sinulle toimivin valmistautumismenetelmä, joten kannattaa jatkaa samalla linjalla!

Valokuva naisesta laulamassa mikrofoniin lavalla. Kuvan lähde: MD Duran, Unsplash.
Kuva 2. Myös ammattiesiintyjät jännittävät ennen lavalle nousua.

Jännittäjästä esiintyjäksi

Julkiseen puhumiseen liittyy pelkojen lisäksi myös joitakin yleisiä väärinkäsityksiä ja mielikuvia, ja näitä käsittelemme tällä kertaa julkisen esiintymisen rautaisen ammattilaisen, muusikko ja JAMKin lehtori Eeva Oksalan kanssa. Eevalla on runsaasti kokemusta esiintymisestä opettajana ja ammattimuusikkona, ja hän on myös tutkinut muusikon esiintyjyyttä tohtorintutkielmassaan. Eeva on siis juuri oikea henkilö vastaamaan aihepiiriä koskeviin kysymyksiin.

Millaisissa yhteyksissä voi joutua tai päästä puhumaan julkisesti?

Eevan mukaan hyvät esiintymistaidot ovat valttia nykypäivän työelämässä. Esiintyminen on pohjimmiltaan vuorovaikutusta, jossa pyritään välittämään tärkeä asia ymmärrettävällä, yleisöä innostavalla ja mukaansatempaavalla tavalla. Esityksen ei aina tarvitse tapahtua konserttisalissa tai auditoriossa sadoille ihmisille – esiintymistaidoista on hyötyä monenlaisissa kohtaamisissa. Myös työelämä on täynnä pienemmän mittakaavan esiintymisiä, joita ei aina välttämättä edes ajattelisi esiintymiseksi. Esiintymistilanteiksi voidaan laskea esimerkiksi asiakasneuvottelut, projektien esittelyt ja niistä raportoiminen, mediaesiintymiset ja erilaiset koulutustilaisuudet.

Mikä on tärkeintä julkisessa esiintymisessä?

Tärkeintä on vuorovaikutuksellisen tilanteen syntyminen ja aidon kontaktin saavuttaminen. Yhteys vastaanottajaan on elintärkeää viestin perille menemisen kannalta. Tärkeää on, että aluksi epämukavaltakin tuntuvan esityksen aikana pyrkisi tietoisesti aistimaan ympäristöään ja olemaan avoin sieltä tuleville impulsseille. Tämä on vuorovaikutuksen kannalta ensisijaista ja toimii hyvänä vastalääkkeenä luontaiselle reaktiollemme piiloutua tai sulkeutua uhkaavaksi koetuissa tilanteissa. Vuorovaikutukseen pyrkiminen myös vapauttaa: yleisön reaktioiden seuraamisesta saa yleensä paljon energiaa ja rohkaisua esityksen edetessä.

Ei kannata myöskään piiloutua roolin taakse, sillä oman persoonan näyttäminen ja aitous kaikkine rosoineen on yleisön näkökulmasta paljon kiinnostavampaa kuin täydelliset yli-ihmiset. Myös aito innostus, heittäytyminen ja spontaanius lisäävät intensiteettiä ja vahvistavat vuorovaikutusta. Kun hyvä yhteys esiintymistilanteessa saavutetaan, on toki myös tärkeää, että esityksen asiasisältö ja sanoma on asiantuntevasti ja kiinnostavasti rakennettu sekä hyvin sisäistetty.

Miten jännityksen kanssa kannattaa toimia?

Esiintymispelko johtuu usein huonoista kokemuksista, esiintymiseen liittyvistä haitallisista ajatusmalleista ja ennakkoluuloista. Tärkeintä olisi ymmärtää, että jännittäminen on normaalia ja että esiintymisissä syntyvä valmiustila ja energia (jännitys) kannattaisi hyväksyä osaksi esitystapahtumaa. Jännityksestä ei kannata pyrkiä eroon, vaan omia reaktioitaan voi tarkastella hyväksyvästi ja kiinnostuneen uteliaana. Tällä strategialla jännityksestä aiheutuviin reaktioihin pystyy myös paremmin valmistautumaan.

Sana jännitys on hyvin negatiivisesti latautunut. Suosinkin itse esimerkiksi sanoja valmiustila ja vireytyminen. Kokenut esiintyjä tietää, että hirvittävää ”jännitystä” vaikeampi tilanne voi olla se, että esiintymistilanne ei herätä mitään tuntemuksia tai reaktioita. Esiintymisissä syntyvä valmiustila ja energia (jännitys) kannattaisi hyväksyä tervetulleeksi osaksi esitystapahtumaa: oikein kanavoituna tämä vapautuva energia voi siivittää suorituksiin, jotka normaalitilassa eivät olisi mahdollisia. Kova jännitys voi siis oikein kanavoituna olla todellinen salainen ase!

Energiapiikkiin ja muuttuvaan kehomielentilaan voi ja kannattaa valmistautua etukäteen. Mitä tapahtuu, kun valmiustila iskee? Virittäytyneeseen tilaan liittyy usein paljon fyysisiä oireita kuten kohonnut sydämensyke, käsien vapina, vatsaoireet jne. Mitä enemmän näihin oireisiin keskittyy, sitä suurempi ongelma niistä muotoutuu. Fyysisten muutosten hyväksyminen osaksi valmiustilaa auttaa: oireet ovat seurausta vireystilan muutoksesta eli positiivisesta muutoksesta. Paras lääke fyysisiin oireisiin onkin asian hyväksyminen ja huomion suuntaaminen uudelleen itsestä asiaan ja yleisöön.

Mitkä ovat yleisiä harhaluuloja hyvästä esiintyjästä?

Hyvä esiintyjä ei jännitä! – Kuten aiemmin tuli todettua, asia on oikeastaan päinvastoin.

Hyväksi esiintyjäksi synnytään! – Esiintyminen on toisille luontevampaa, mutta omaa esiintyjyyttään voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Esiintymisessä onnistuminen on täysin esiintyjästä kiinni! – Ympäristötekijät vaikuttavat paljon. Esiintymistilannetta voivat hankaloittaa mm. levoton yleisö, välinpitämätön yleisö, tilaongelmat (akustiset ongelmat), yllättävät häiriöt, huonot olosuhteet. 

Valokuva laulajasta lavalla, takana savua ja kipinöitä. Kuvan lähde: Austin Neill, Unsplash
Kuva 3. Kokemus tuo varmuutta esiintymistilanteisiin.

Millaisia käytännön vinkkejä antaisit esiintymistä varten?

Valmistaudu hyvin, hyvällä sisällöllä pääsee jo pitkälle. Tee mielikuvaharjoittelua, esim. rentoutusharjoitus, jonka jälkeen käyt esityksen mielessäsi läpi. Kuvittele mukaan myös kannustava ja positiivinen yleisö. Jos mielesi toimii paremmin toisenlaisilla asetuksilla, voit vaihtoehtoisesti kuvitella kaikkia mahdollisia tapoja, joilla esiintyminen voi mennä pieleen – kunhan muistat, että kyse on valmistautumisen strategiasta eikä todellisuudesta!

Tärkeät, suuremmat esitykset kannattaa harjoitella koeyleisön kanssa ja vaikka videoida esitys itselleen. Keskustele harjoitusesityksestä ja tuntemuksista yleisön kanssa esityksen jälkeen. Oma mielikuva esityksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei aina vastaa yleisön kokemusta.

Rohkeus: Esitys on aina hyppy tuntemattomaan, aina kaikki ei mene ennakkosuunnitelmien mukaan ja tämä on vain hyvä asia, valmistaudu tähän henkisesti. Mieti, kuinka pääset ”mokan” tai vaikeuksien jälkeen eteenpäin. Se, että kaikki ei mene suunnitelmien mukaan on inhimillistä.

Älä unohda spontaaniutta! Kannattaa myös muistaa, että yleisö ei tiedä ennakkosuunnitelmiasi. Niistä poikkeaminen ei ole vaarallista – päinvastoin. Ennakkosuunnitelmien mukaan toistettu täydellinen suoritus ei ole esityksenä aina se kiinnostavin. Siihen sisältyy automatisoitumisen vaara, mikä ei ole vuorovaikutuksellisen tilanteen saavuttamisen kannalta hyvä asia. Esitys nousee uudelle tasolle, kun esityshetkellä onnistuu irtautumaan tarkoista ennakkosuunnitelmista ja sitoutuu spontaaneihin improvisatorisiin ratkaisuihin.

Näistä Eevan vinkeistä on varmasti meille kaikille paljon hyötyä omien esiintymistaitojen harjoittamisessa. Harjoitus auttaa tässäkin asiassa.

Blogi kuuluu Lookout – osaamisen uudet suunnat: täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen ESR-hankkeen julkaisuihin. Sarjassa käsitellään luovan alan osaamista, työllistymistä, uraohjausta, oman osaamisen tuotteistamista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Last modified: 1.6.2023